keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Maaliskuun alun retkeilyä.


Maaliskuu on ollut todella rauhallista aikaa hervinaisuuksien osalta joten on ollut hyvää aikaa ulkoiluttaa kameraa ja keräillä joitakin helppoja kk-pinna puutteita. Su 6.3. Päätettiin mennä katsomaan Fastholmaan hämmennystä herättänyttä valkopäätiaista maaliskuunpinnaksi. Hyvä kun käytiin sillä rariteetikomitean puheista olen saanut käsityksen että lintu tultaisiin hyväksymään lajiksi. Lopullista päätöstä joutuu vielä varmasti odottelemaan, mutta tällä hetkellä se on pinnakelpoinen lintu. Lintu ruokaili kaislikossa 23 pajusirkun seurassa tässä otokset niistä:



Valkopäätiainen Helsinki Fastholma

Pajusirkku

Illalla ajelin vielä lenkin Turun suunnalle ja blokkasin Paimion tuulihaukan kk-pinnaksi ja ässäksi.


Ma 7.3. Lähdettiin illalla Kautosen Jonin kanssa pöllöjä kuuntelemaan Padasjoelle. Joni oli ehtinyt hylsyilemään paikalla olleen lapinpöllön jo kolmeen kertaan, mutta nyt lupasin ettei hylsyä tule.
Paikalle päästiin melko tasan 22:00 ja heti oli äänessä viiru-, lehto- ja helmipöllö. 5 min odottelun jälkeen kuului kumea lapinpöllö (ilman olutta) ja hetken päästä sarvipöllö. Kävelimme tietä hieman lähemmäksi lapparia kun tien toiseltakin puolelta kuului lapparin ääni. En ole eläissäni kokenut vastaavaa pöllöjen kuuntelussa. Samoilta jalansijoilta kuului 5 pöllölajin 7 edustajan äänet samaan aikaan. Mieletön fiilis! Puolenyön aikaan kuuntelin vielä kotinurkilla Vaskijärvellä viirupöllön upeaa soidinta. 


Ti 8.3. Kävin auttamassa isäni muuttoprojektissa tyhjentämällä pihavarastoja. Samalla reissulla kävin Retun ( Reijo Kumpulainen) kanssa katsomassa vapätin retulle vuodenpinnaksi. Lintu oli hienosti paikalla ja kuvattavissa. Ilmeisesti siksi että varpuspöllö kurkki koko ajan puun kolosta ja piti pikkulinnut aktiivisina ja äänekkäinä. 


Varpuspöllö kolossa


Kihlattu valkopäätiainen


Illalla tullessani kotiin huuteli pihapiirissäni vielä 2 varpuspöllöä. Olisikohan meidänkin alueen pöllöt jo heräilleet soitimelle. Täytyy käydä joku yö kuuntelemassa. 


Ke 9.3. lähdimme Virtasen Iston kanssa etsimään jänkäkurppaa kk-pinnaksi molemmille. 1. paikka ei tuottanut tulosta vaikka ojan reunalla oli neljät tuoreet kakat. Seuraava oja oli parempi paikka. Löytyi 2 kurppaa joista toinen jäi kuvattavaksikin. Ojassa oli myös todella kuvaajaystävällinen koskikara. Lataan kuvan karasta täysikokoisena joten sitä pystyy hieman suurentamaan. Näkee hienosti höyhenpukua.


Jänkäkurppa


Koskikara huusi, ei enää askeltakaan lähemmäksi!
Iltapäivästä vielä Fastholman kautta moikkaamassa valkopäätiaista, Istolle kk-pinna. Aina vain paikalla. Nyt ei siitä hyvää osumaa tullut.

Matka jatkukooon kohti kevättä..

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Taas talvisessa utössä


Kuun vaihde oli tarkoitus retkeillä ulkosaaristossa Utössä ja Jurmossa. Tavoitteena jokunen kk-pinna. Matkaan lähdimme to 25.2. aamulla kun  Vuorisen Kari tuli hakemaan minut . Eivor lähtee vasta klo 15 joten meillä on hyvin aikaa retkeillä matkanvarrella ennen laivaan menoa. Ensimmäinen kohde oli kuvata Salon turkinkyyhkyjä. Kirkkokadulla oli paikalla 4 lintua, mutta eivät tahtoneet antautua kuvattaviksi. Ruokinnalla kävi myös pari tikliä joista tuli otettua muutama ruutu. Seuraavaksi suuntasimme Halikonlahdelle missä puhdistamolla on nähty tundraurpiaisia ja vuoriemppoja. Reilun tunnin kiertelyn jälkeen löysimme vain 2 urpiaista jotka olivat kovin arkoja. No säästyipä filmiä.

Salosta ajoimme Paimioon etsimään siellä viihtynyttä tuulihaukkaa. Pienen etsimisen jälkeen lintu löytyi istumassa sähköpylvään nokasta. Itselleni napsahti helmikuunpinna. 


Tuulihaukka
Paimiosta menimme Kaarinaan etsimään siellä oleillutta hiirihaukkaa. Kari löysi linnun todella kaukaa istumassa voimalinjojen poikkipuilla. Karille vuodari. Kaarinassa kävimme kaupassa ja paraisilla syömässä. Nauvon lautalta kun pääsimme Nauvon puolelle oli ensimmäisellä isolla peltoaukeella 3 hiirihaukkaa. Yksi niistä antoi jopa kuvata itseään hetken. 


Hiirihaukka
Eivoriin saavuimme hyvissä ajoin ja matkaan pääsimme lähes ajoissa, kippari oli jäänyt ruuhkaan jumiin. Yhteysalusmatkalla ei mitään ihmeellistä löytynyt, mutta lähes kaikki joutsenet laskettiin. Vajaa 140 kyhmyjoutsenta. Jurmossa katselimme laskevaa aurinkoa ja Utössä olimme pimeään aikaan. Kamat roudaten Luotsimäelle Hannan majoitukseen. Illalla pienen turinatuokion jälkeen nukkumaan. 


Pe 26.2. Nousimme Karin kanssa hyvissä ajoin aamiaiselle ennen auringon nousua. Aamustaijilla oli vielä ihan mukava keli. Muutolla näkyi mm sykähdyttävät 4 haahkaa (2/2). Päivällä lähdimme kiertämään saarta. Koululla oli kahden urpiaisen seurana nuori tudraurpiainen. Ei päästänyt sekään hyvin kuvaamaan. Joku suhru dokkari kuitenkin.


Tundraurpiainen nuori lintu
Iltapäivällä alkoi sankka lumisade joka kesti auringon laskuun asti. Jonkin aikaa tarvoimme sateessa, mutta lopulta oli pakko tulla kuivattelemaan laitteita. Illalla kävimme saunassa. Majoitukseemme liittyi vielä Hyvärisen Ismo. 


La 27.2. Aamiaisen jälkeen staijille. Staijin jälkeen hieman saarta komppaamaan mutta sieltä ei mitään ihmeellistä enää irronnut joten laittamaan tavarat kasaan Jurmon retkeä varten. Jurmossa olimme joskus 10 maissa hyviksen ja vuokan kanssa. Satamassa pyöri 2 lapasotkaa. Komppaus kohti länsikärkeä alkoi. Riutan päässä heinäsaaressa oli paikalla ainakin 3 tunturikiurua ja 10 pulmusta. niitä tuli hieman kuvattua. Tunturikiurut olivat melko arkoja eikä päästäneet lähelle kuvaaman. Auringonpaiste aiheutti ilmaan väreilyä joka pilasi lähes kaikki kuvat. tässä parhaat.


Pulmunen

Tunturikiuru
Saaren komppaus jatkui lepikon kautta männikön läpi lintuasemalle , missä evästimme hiukan. Takaisin männikön läpi nummelle josta vielä aseman kautta rantaa pitkin kohti satamaa. Saaressa oli vielä paikalla 2 piekanaa, mutta sinisuohaukka oli kadonnut.


Piekana, joita on talvehtinut Jurmossa ainakin 2 
Lautta tuli hakemaan meidät taas auringon laskiessa. Utössä olimme pimeään aikaan, mutta Virtasen Isto tuli piristämään iltaamme. Illalla uni tuli melko ajoissa. GPS:n mukaan päivän aikana kertyi kävelyä yli 19 km . Hyvää liikuntaa.

Su 28.2. Nousimme hyvissä ajoissa ylös ja staijille. Merellä oli mukavaa liikehdintää kun jokunen kymmen ruokkia painoi kohti pohjoista. Merisirrit olivat aina vain paikalla Bådanin luodoilla. Saarta kierrettiin ja kompattiin ristiin rastiin. Peukaloisia löytyi useampi. kiuruja 2 lajia, turpo ja punarinta ed. paikalla. 



Yksi saaren talvehtivista peukaloisista
Hotellialueella hyörivät kangaskiurut. Aurinko paistoi lämpimästi ja tuuli oli lähes nollassa. Hotellin saunalla tuli heitettyä Iston kanssa talviturkki. Iston kanssa sen tein viime vuonnakin. Kylläkin vasta kesäkuun lopussa Kilpisjärvessä, mutta yhtä kylmää se oli. 


toinen kangaskiuruista
Illalla katselimme Huuhkajia. Toinen istui kobbanilla ja toinen Urmskärin tykin päällä.  Saunoimme ja kävimme nukkumaan.

Karkauspäivä 29.2. oli tärkeä pinnojen keruu päivä. Aamiaisen kaskeytti hyviksen huuto pihalta, Huuhkaja näkyy! Hyvä alku päivälle. Aamustaijilla Meni mukavasti lintuja. Listalle kertyi mm. mustalintu, pilkkasiipi, haahka, merihanhi, merisirri, ruokki ja riskilä. Ruokkeja muutti upeasti 75 yksilöä. Saaresta löytyi kaikki saaressa viihtyneet talvehtijat. Kotiinpäin lähdettiin klo 16:00. Jurmosta löysimme vielä piekanat. Loppumatka ei mitään ihmeellistä enään antanut. Laivassa pienet torkut. Kotona olin vähän enne puoltayötä. Mukava reissu vaikkakaan tuulihaukan lisäksi ei kk-pinnoja herunut. Pian uudestaan saareen. Kiitos seurasta jälleen Isto, Kari, Ismo ja Jorma.