Elokuu ja taas eleettömästi megaa!

Niin vaihtui jälleen kuukausi ja alkukuun suunnitelmat pöydälle. Tulipäähippiäinen oli aina vaan Helsingin Pihlajasaaressa, sinne siis. Ke 2.8. Lähdettiin Mikan kanssa iltaretkelle sinne. Helsingissä oli vastassa hienoja sadekuuroja ja odotellessamme lauttaa ravintola Caruselin terassilla, piiskasi yksi sellainen Pihlajasaarta. Onneksi sade kuitenkin väistyi ja pääsimme kuivin jaloin saareen. Lintu löytyi taas hetken odottelun jälkeen vessojen takaa kuusikosta. Poikasten ruokkiminen jatkui aina vaan. Eipä vain tullut kuvattavaksi näkyviin.  Yksi ruokittava kuitenkin.

Nuori hippiäinen Helsinki Pihlajasaari

La 5.8. lähdettiin Mikan kanssa Kotkaan etsimään siellä lymyillyttä lyvakia. Useamman tunnin komppaamisen jälkeen luovutettiin. Ilmeisesti lintu oli poistunut paikalta. Muistoksi jäi vain kuva valkoviklosta.

Valkoviklo Kotka Hovinsaari

La 12.8. tuli piippariin mielenkiintoinen lepinkäis havainto Asikkalasta. Viestissä luki etelänisolepinkäinen. Se on sen verran kova laji Suomessa, että matkaan oli pakko lähteä. Tutulla kolmikolla mentiin Kautosen ja Teivosen kanssa. Perille päästiin ja lintu nähtiin heti istumassa langalla. Melko pian porukalle valkeni, että lintu ei ollut etelän- vaan tavallinen isolepinkäinen jolla vahvasti alalajin homeyeri piirteitä. No olipa mukavaa jutella tuttujen kanssa , joita olikin paljon liikenteessä. 

 Homeyeri- Isolepinkäinen Vääksy

Ma 14. 8. ilmoitettiin Helsingistä muuttava mustahaikara joka oli matkalla kohti länttä. Ajattelin heti että saattaisi jäädä Kirkkonummen Saltille paikalliseksi. Aikansa pyörittyään pitkin Porkkalanniemeä tipahti se Saltille. Töiden jälkeen pikaisesti paikalle ja pinna plakkariin. 

Mustahaikara kaukana niityllä Kirkkonummi Saltfjärden

Ke 16.8. Kävin katsomassa Riihimäellä Sammalistonsuolla tudrahanhen kuukausipinnaksi. 

Ma 21.8. häiritsi työpäivää Mega! Espoon Laajalahdelta piipattiin Välimerenhaukka. Eleonoora ei ole ollut vielä koskaan aikaisemmin Suomessa bongattavana. Olin tietenkin työmaalla. Kasasin vessan alakaapin valmiiksi ja ilmoitin työkaverille, että nyt minun pitäisi olla jo menossa. Hetken päästä pääsin kotiin. Vaihdoin vaatteet ja kävin vessassa. Hitaan lähdön jälkeen olin kuitenkin liikenteessä. 

Paikan päältä tuli epätoivoisia viestejä. Lintu oli kadonnut matalalla jonnekin Otaniemen taakse. Päätin kuitenkin ajaa Maarin tornille odottamaan jos se tulisi vielä kerran näytille. Juuri kun olin parkkipaikalla kaivamassa optiikkaa auton kontista tuli ilmoitus että kaartelee juuri parhaillaan Laajalahden päällä. Juoksujalkaa tornille ja haravoimaan taivasta. En millään löytänyt lintua, mutta onneksi Cederin Jani antoi vilkaista omasta kaukoputkesta. Tämän jälkeen löysin linnun itsekin putkeen. Sain katsella sitä noin 5 min kun se kaarteli ja lähti matkaliitoon jonnekin lännen suuntaan ja katosi näkyvistä. Hieno havainto ja todella täpärällä. 

Maarilta menin vielä katsomaan Tuusulassa viihtynyttä nuorta punajalkahaukkaa. 

Nuori 1 kv punajalkahaukka Tuusula

Olihan kiva jalohaukkapäivä. 

Loppu elokuu ei tuonut ihmeitä pinnalistalle koska tuli taas oltua todella paljon Savimäessä töissä. Lerbackan pihat alkaa pikku hiljaa näyttää ihan hyviltä. Raivaus ja siivoaminen silti jatkuu. Seuraavaksi syyskuun alun ihmeitä.